Mielenterveys ja onnellisuus
Onnen tunteita vai onnellisuutta
Tänään on niin kaunis ilma, että tulin meidän patiolle kirjottelemaan ja pohtimaan vähän onnellisuutta. Mitä se onnellisuus sitten on? Onko se sitä, että ollaan iloisia koko ajan? Tai sitä, että pystyy nauramaan taas kaikelle? Minun mielestä onnellisuuttakin on niin erilaista. Toinen tulee onnelliseksi perheestä ja toinen yksinäisyydestä. Mutta mistä sitten tiedän, että olen onnellinen? Ajattelisin, että onnellisuuden tunnistaa tyytyväisyydestä. Oletko tyytyväinen elämäntilanteesi? Oletko tyytyväinen siihen mitä teet ja kuinka tunnet? Oletko tyytyväinen tai jopa onnellinen siitä mitä sinulla on juuri nyt? En voisi itse sanoa olevani täysin onnellinen, minulla on melkein kaikki mitä tarvitsen ja asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi, mutta en tunne olevani onnellinen. Ehkä minulta puuttuu asioita, joita kaipaan vielä elämääni. Kuten työ, säännölliset tulot ja hoito todetuille diagnooseille (mitä minulla ei siis vielä ole). Voisin sanoa olevani erittäin tyytyväinen, melkein jopa onnellinen. Kuinka vaikeaa sekin asia todellisuudessa onkaan..
Onnen tunteita kyllä on useinkin päivän aikana. Minulla on maailman ihanin ihminen rinnalla, meillä on oma talo ja kaunis piha, jossa on kaikki mitä ihminen tarvitsee. Jotain vain puuttuu. Mutta vaikka mulla ois kaikki mahdollinen, kaikki mitä tarvitsen, enkä voisi enempää pyytää niin siltikin se jokin puuttuisi. Koska mielenterveys ei ole täysin kunnossa, koska traumatausta kummittelee korvien välissä vielä, ja koska asiaankuuluvaa hoito/lääkitys ei ole kunnossa. Mutta kaikkeen siihen nähden, niin olen onnellinen. Niin onnellinen kuin tässä tilanteessa pystyy olemaan. Ja ennen kaikkea se, että pyrin nauttimaan pienistäkin asioista.
Kun taas mennään mielenterveyteen ja onnellisuuteen. Vaikka monella meistä on todettu masennusta, ahdistusta, univaikeuksia, ihan vaan uupumusta tai jotain muuta mielenterveyttä haittaavaa, niin meilläkin voi ja SAA olla onnellisia hetkiä. Sinä saat olla onnellinen. Vaikka kaikki tuntuukin vaikealta, vaikka olet väsynyt tai vaikka olet stressaantunut, niin yritä ottaa päivästä hetki itsellesi, ajattele mitkä on sun elämässä niitä hyviä asioita. Paistaako ulkona aurinko? Pidätkö kesästä ja uimisesta? Tai jos ulkona sataa vettä, niin kuuntele kuinka sade ropisee ikkunaan tai kattoon. Katso ikkunasta ja ajattele siellä kulkevia ihmisiä tai takapihan reunustavaa metsän kaistaletta; mitä kaikkea kaunista näet? Onko sinulla lapsi, puoliso tai kotieläin? Pysähdy hetkeksi ja katso, mitä olet saanut elämässäsi aikaan. Oletko käynyt koulun, tai nautitko hyvästä parisuhteesta, tai onko sinulla kotieläin, joka tuo sinulle rauhaa ja rakkautta? Muista ottaa itsellesi hetki aikaa, jolloin vain pyrit ajattelemaan jotain, mikä tuo itsellesi iloa tai onnistumisen tunteita.
En sano että se olisi helppoa. On minullakin paljon hetkiä, paljon päiviä, jolloin ajattelen, että yksinkertaisesti mikään ei ole hyvin. Vaikka oikeasti jokin asia onkin hyvin. Masennus vain monesti blokkaa kaiken sen positiivisen, mitä meillä on. Tai masennuksen keskellä kaikki hyvätkin asiat on jollain tavalla huonosti. Älä antaudu sille. Soita tuttavallesi, pyydä hetki kuuntelemaan ja kerro mikä on huonosti. Ota aikaa itsellesi ja ennen kaikkea älä soimaa itseäsi asioista mitä on tekemättä, jos sen asian voi tehdä toinen päivä niin tee se toinen päivä. Jos sinulla on voimia tehdä jotain mielenkiintoista, niin tee sitä jotain. Jos et jaksa tehdä mitään, niin lepää ja keräile voimiasi, huomenna on uusi päivä. ♥️
♥️Sinä olet tärkeä♥️
