Tunteita ymmärtäminen ja niiden havainnointi on monelle erittäin vaikeaa, niin se oli minullekin ja on osittain vielä tänäkin päivänä. Olen kuitenkin löytänyt itse paremmin yhteyden omiin tunteisiini, kun olen saanut paljon aikaa itselleni. Ennen kaikkea tärkein asia tässä on se, että ei kiirehdi, eikä rääkkää itseä liikaa. Joskus kun ne tunteet on meille hyvinkin arka ja vaikea aihe.

Miksi tunnen näin?

Siinäpä vasta kysymys. Tämä kysymys on kuitenkin tärkeä, jotta voi edetä tunteiden tunnistamisessa. Minulla on ollut aikaa, vähän liikaakin ja sen seurauksena olenkin alkanut ajattelemaan enemmän omaa päänsisäistä menoa. Yhä enemmän tänä päivänä olen kyennyt pysähtymään, kun olen huomannut joitain vaikeita tunteita. Usein kysynkin itseltäni, että ´´mitä minä tunnen?´´ tai ´´miksi tunnen näin?´´. Jokainen meistä tuntee jotain enemmän ja vähemmän ja jokainen meistä saa tuntea juuri niinkuin tuntee. Jo itse tunne-elämän prosessoinnissa tärkeää on se, että tiedetään mitä me tunnetaan ja sallitaan ne itsellemme. Siihen auttaa itsetutkiskelu ja syventyminen niihin tunteisiin, mitä mielemme saa aikaan.

Löydä avaimet tunteiden hyväksyntään

Kun on pysähtynyt hetkeksi miettimään omia tunteita, on tärkeä osata hyväksyä ne sellaisinaan. Saatan itse sanoa jopa ääneen, että ´´nyt olen vain surullinen´´ ja annan itselleni luvan olla surullinen. Taikka jos parisuhteessa olen jostain tullut mustasukkaiseksi, niin kerron siitä puolisolle ja hyväksyn sen, että nämä tunteet on nyt pinnalla. Jos tunteisiin liittyy toinen ihminen, se usein tarvitsee myös toisen osapuolen osallisuutta asian ratkaisemiseen. Mikäli tässä tilanteessa ei kuitenkaan saa toisen osapuolen kanssa asiaa ratkottua, on tärkeintä kuitenkin se, että tiedät tunteesi, ja olet kertonut niistä asiallisesti. Monesti ääneen sanominen, kuulluksi tuleminen ja itsetutkiskelu ovat hyviä avaimia tunteiden hyväksyntään.

Opettele päästämään irti

Tämä on se vaihe mikä on itselleni erittäin vaikeaa ja tiedostan sen täysin. Tunteista irti päästäminen on ollut vaikeaa itselleni jo lapsesta saakka. Viime vuosina olen kuitenkin oppinut jokseenkin luopumaan toksisista tunteista melko nopeaa. Mitä pitemmälle tässä elämässä olen päässyt, sitä enemmän olen ymmärtänyt sen, ettei ne tietyt tunteet auta minua eteenpäin. Olen pyrkinyt siis kaikin keinoin itsetutkiskelun ja hyväksynnän jälkeen jättämään sen tunteen taakse, jotta se ei jäisi kaivamaan mieltä pitemmän päälle. Älä huoli, minä eikä varmasti moni muukaan tähän aina kykene ja sekin on ihan okei. Olen todennut myös aiheesta toiseen siirtymisen helpottavan irrottamista, mutta vasta sen jälkeen kun olen käsitellyt tunteen itseni kanssa.

Koen paljon yksinäisyyttä työttömänä sekä luottamuspulan takia ei ole montaa kaveriakaan. Joten otetaan tästä tunteesta esimerkki. Olen yksin kotona ja istuskelen keittiön pöydän ääressä kahvilla. Katselen ulos ja kyyneleet alkavat vuotaa. Itken ja pyörittelen kymmentä ajatusta kerralla pääni sisällä tästä synkkyydestä. Hetken kuluttua, kun olen valmis, hengähdän ja siirrän ajatukseni tunteisiini. ´´Mitä tämä tunne on? Miksi itken? Olenko yksinäinen? Vai turhautunut?´´. Ymmärrän tuntevani yksinäisyyttä ja turhautumista mm. työttömyydestä ja kerron itselleni hyväksyneeni nämä tunteet. Mietin, kuinka voisin tilanteen muuttaa, jotta ei tarvitsisi tuntea näin. Saan jonkin ajan kuluttua tunteeni kasaan, alan miettimään ja hakemaan työvaihtoehtoja, jos tähän ei riitä voimia niin otan maalaustarvikkeet tai virkkaustyön eteeni ja alan luomaan taidetta, jotta aikani ei käy liian pitkäksi. Tässä vaiheessa olen hyväksynyt tunteeni, mitä ne on ja mistä ne johtuu. Olen myös painotellut vaihtoehtoja, kuinka edistää parempaa oloa. Tässä tilanteessa koin, että itselleni mieleinen tekeminen auttaa minua irrottamaan tästä tunteesta. Tätä tunnetta ei tarvitse unohtaa, se saa tulla myöhemmin uudelleen ja luultavasti joskus tuleekin. Siinä hetkessä se tunne ei kuitenkaan auta eteenpäin, joten ei kannata jäädä liioiksi asiaa miettimään, se usein saa mielen vain syvemmälle synkkyyteen.

Vahvista positiivisia tunteita

Mieltä kuitenkin aina piristää ne positiiviset tunteet, joten niitä olisi syytä vahvistaa. Mielihyvä, onnellisuus, ilo, ylpeys, you name it. Jos joku asia tuo sinulle positiivisia ajatuksia ja tunteita niin ehdottomasti niitä kannattaa tehdä, varsinkin jos tuntuu, että ne vaikeat tunteet valloittaa mielen. Itse olen ajatellut, että ne jotka ei auta minua eteenpäin, niin niistä on koitettava päästää irti. Olen pyrkinyt myös muuttamaan niitä vaikeita tunteita positiivisemmaksi. Tunteet on kuitenkin se mielen keino viestiä meille jostain, silloin olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä. Mikäli pystyt kääntämään ne voimavaraksi, niin vahvista sitä.

Itselläni kun on epävakaa persoonallisuushäiriö ja siihen kuuluukin vahvasti tunteiden säätelyn kanssa ongelmia, nämä ei ole helppoja asioita, eikä ne onnistu aina vaikka kuinka yrittää ja haluaisi. Kuitenkin omassa tilanteessani ratkaisevin apu tähän on ollut tasapainoinen tunne-elämä. Toisena erittäin vahvana apuna on ollut ymmärtäväinen kumppani. Oman kokemuksen mukaan olen siis sitä mieltä, että yksikin ymmärtäväinen ihminen elämässä voi edesauttaa menemään eteenpäin vaikeistakin asioista.

❤️Vakautta Vailla❤️